|
SAARNAT |
JOSSAIN JULKAISTU | |||
|
VIRRET: 483; 131, 4; 625,1-3; 123, 5-6; 248 1-; 99 1-2
Jeesus ei ollut vain hengellisen elämän antaja vaan myös aineellisen.
|
Kun tuli päivä, jolloin heidän Mooseksen
lain mukaan piti puhdistautua, he menivät Jerusalemiin viedäkseen lapsen
Herran eteen, sillä Herran laissa sanotaan näin: ”Jokainen poikalapsi,
joka esikoisena tulee äitinsä kohdusta, on pyhitettävä Herralle.”
Samalla heidän piti tuoda Herran laissa säädetty uhri, ”kaksi
metsäkyyhkyä tai kyyhkysenpoikaa”. Simeon eli lupauksen varassa Jos vanhempasi ovat sinulle jotain luvanneet, niin odotat, että he täyttäisivät sen. Vanhempani lupasivat minulle polkupyörän, jos pääsen oppikouluun. Pääsin, mutta lupaus toteutui vasta vuoden kuluttua. Jouduin kulkemaan äidin pyörällä ja etupäässä jalan 4km. Isäni näki kuinka haaveilin, siitä hetkestä. Päivä koitti. Pyörä oli kylällä ensimmäinen vaihdepyörä, en malttanut syödäkään, vaan ajoin koko iltapäivän väsyksiin asti. Simon oli paljon rauhallisempi odottaja. Hänen odotuksensa koski koko maailmaa. Nimi Simeon tarkoittaa rukouksen kuulemista ja kuvaakin hyvin nimen haltijan persoonaa. Luukas mainitsee Simeonin hurskaaksi ja jumaliseksi mieheksi, eli hän kuului siihen maan hiljaiseen kansanosaan, joka odotti Messiaan tuloa. Maan hiljaiset. Keitä he olivat? Maan hiljaiset nimitys on saatu Ps. 35:20:sta He olivat rauhaa rakastavia kansalaisia, joita vastaan maailma punoi juoniaan, niin kuin nytkin. Maan hiljaiset olivat sen ajan uskovia, hurskaita, jotka eivät kuuluneet mihinkään erityiseen uskonnolliseen suuntaan. He osallistuivat ahkerasti jumalanpalveluksiin sekä panivat suurta painoa hartaudelle, rukoukselle ja kirjoitusten, siis Raamatun lukemiselle. Maan hiljaiset pitivät uskollisesti kiinni Herran lupauksista. He eivät pyrkineet kirkon johtopaikoille. Näihin hiljaisiin hurskaisiin kuuluivat Jeesuksen ja Johannes Kastajan vanhemmat, Simeon sekä naisprofeetta Hanna, Natanael Jeesuksen opetuslapsi, ehkä Filippuskin. He eivät pitäneet melua itsestään! Koetko itsesi maan hiljaiseksi. Nuoret, olette nyt aikuisuuden kynnyksellä. Jaksatteko odottaa aikuisuutta. Moni ei malta. Aletaan pukeutua kuin aikuiset, pitäisi saada jo sitä ja tätä, samaa kuin aikuiset. Maltatko? ’Minulle kaikki ja heti’. Sellainen minäkin olin, mutta kun oltiin köyhiä, niin oli vaan pakko odottaa reilu vuosi uutta pyörää. Tänä päivänä moni nuori haaveilee kuuluisuudesta ja menestyksestä. Jokainen haluaisi tehdä ’biisejä’ ja laulaa niitä tuhansille isoilla areenoilla. Mutta kun ei ole biisejä, ei ole glamouria, menestystä. On vain tällainen maan hiljainen. Me tarvitsemme näitä maan hiljaisia sellaisia, jotka jaksavat puurtaa läksyjen parissa, ottaa osaa perheen toimintaan. Me tarvitsemme maan hiljaisia tutkijoita, tiedemiehiä kammioissaan, jotka vain kerran elämässään saavat tunnustusta tai ei koskaan. Maan hiljaisiin ei satsata, mutta he satsaavat yhteiskunnan eteen. Heiltä Suomessakin vaaditaan uhrauksia, kun on vaikeat ajat. He ovat niitä vanhuksia, jotka eivät löydä hoitopaikkaa. He ovat niitä sairaita, jotka eivät saa hoitoa. He ovat niitä eläkeläisiä, joiden eläkkeet eivät riitä mihinkään. Heidän eläkkeensä nousee vain senteissä. He joutuvat odottamaan, vuoroaan. Mutta he jaksavat –ei kaikki – odottaa. Jeesuksen seuraajat ovat usein näitä maan hiljaisia. He ovat se kansanosa, joka odotti tulevaa pelastusta, niin kuin Simeon. Ne ovat niitä nuoria, joka kaikesta yleisestä mielipiteestä huolimatta uskovat Jeesukseen. Simeon oli jo aikaisemmin saanut sisimpäänsä taivaallisen viestin siitä, ettei kuolisi ennen kuin näkisi maailman Vapahtajan, Jeesuksen. Jumalan Henki ohjasi hänet temppeliin sitten juuri oikeana päivänä. Varmaan sydän pomppaili Simeonilla. Varmaan Simeon meni usein jo ovelle odottamaan ja tähyili laajaan temppelin esipihaan, Hienoja kirjanoppineita tuli ja fariseuksetkin vaelsivat väitellen ja kädet huitoen suurine raamatunlause koteloineen käsivarressa ja otsalla. Ei tullut odotettu heidän joukossaan. Tuskin Simeon aluksi huomasikaan vaatimatonta nuorta paria, joka tulivat temppeliin tuolta naisten pihan kautta täyttämään Mooseksen laissa määrättyä äidin puhdistuspäivää, 40 päivää Jeesus lapsen syntymästä. Jeesuksen isä ja äiti olivat köyhiä heillä ei ollut varaa muuta kuin kahteen metsäkyyhkyseen, ei ollut lammasta uhriksi, niin kuin rikkailla. He menivät niiden kolmentoista uhriarkun luo, jossa Herralle voi uhrata. Ehkä he olivat hankkineet kyyhkysetkin muualta, eikä temppelin pihalta, jossa niitä jo myytiin. He paheksuivat sitä, että temppelin alueesta oli tullut markkinapaikka. Ottaessaan lapsen syliinsä Hän antoi lapsesta profetian ja siunasi Jeesuksen vanhemmat. Hän jatkoi sitä samaa profetiaa, joita tästä lapsesta olivat sanoneet aikaisemmin Elisabet, Maria ja nyt Simeon. Heidän kaikkien ylistyslaulut ovat Raamatussamme melkein perätysten. Kukin alkoi siitä, mihin edellinen päätti. »Herra, nyt sinä lasket palvelijasi rauhaan menemään sanasi mukaan, sillä minun silmäni ovat nähneet sinun autuutesi, jonka sinä olet valmistanut kaikkien kansojen nähdä.» Tämän kauniin uskontunnustuksen Simeon lausui. Hänet mainitaan vain kerran Uudessa testamentissa. Tämä Simeonin lyhyt esiintyminen Uuden testamentin lehdillä nostaa esiin useitakin arvokkaita hengellisiä näköaloja. Siunatessaan Joosefia ja Mariaa Simeon lausuu puhuttelevan profetian Jeesuksen tulevasta vaikutuksesta maailmassa, ja Mariakin sai kuulla henkilökohtaisen viestin häntä äitinä odottavista taisteluista. Simeon oli kirjoituksia lukiessaan vakuuttunut Messiaan tulemisesta ja oli saanut sitten erityisilmoituksen Messiaan näkemisestä. Ehkäpä tämä tapahtui, jotta Joosef ja Maria olisivat valmiit etukäteen niihin ahdistuksiin, joita he joutuivat läpi käymään. Mariahan oli joutuva kokemaan, miten Israelin uskonnollinen johto hylkäsi hänen poikansa, Messiaan. Pahiten se tapahtui hänen kotikaupungissaan, kun kansa ajoi hänet ulos synagogasta aina jyrkänteelle asti. Simeon jatkoi: Minun silmäni ovat nähneet sinun pelastuksesi, jonka olet kaikille kansoille valmistanut: valon, joka koittaa pakanakansoille, kirkkauden, joka loistaa kansallesi Israelille. Jeesuksen isä ja äiti olivat ihmeissään siitä, mitä heidän pojastaan sanottiin. Tämä ennustus, profetia on toteutunut. Tämän pimeyden ja pahan maailman keskelle tulee näin kynttilän päivänä se pieni valo, joka antaa meille toivoa tulevasta. Se on aikanaan tullut meille suomalaisillekin, kun elimme pakanuudessa. Pakanakansoilla tarkoitettiin niitä ihmisiä, jotka eivät kuuluneet juutalaisiin. Jeesus valo on tullut näyttämään minulle ja sinulle sen, minkä me haluaisimme elämässämme pimittää. Se valo on tullut paljastamaan ihmisten ahneuden anteeksiantamattomuuden välinpitämättömyytemme, kaiken sen synnin, jota olemme tehneet. Mutta se sama valo on tullut paljastamaan tälle maailmalle sen, mitä Jeesus teki puolestamme ristillä. Hän on se anteeksiantamus, jota me tarvitsemme, maailma tarvitsee, hän on se armo, jota emme tahdo löytää kavereistammekaan. Lupaus oli Simonille odotusaikana sielun sisäinen valo, toivon ja turvan lähde. Sitä mekin sisimmässämme kaipaamme, olimmepa maan hiljaisia, rämäpäitä tai siltä väliltä. Simeonista kannattaa meidän muidenkin odottavien ottaa esikuva, vaikkemme olisi saaneetkaan välitöntä viestiä sisimpäämme. Mitä Sinä odotat. Odotat rauhaa sydämeesi, mutta se tuleekin levottomammaksi. Ehkä tällä odottamisella Herra haluaa valmistella sinua siihen, että olet valmis ottamaan vastaan aikuisuuden. Kaikki tulee aikanaan, saat rukousvastauksen, ehkä vähän erilaisen kuin mielessäsi toivoit. Paremman. Kun jaksoin sen vuoden odottaa pyörää, tuli kotipitäjääni ensimmäinen vaihdepyörä. Se oli sitä parempaa. Ehkä sinäkin maan hiljaisena tarvitset huonouden kokemisen tunnoissasi tätä samaa lohdutusta. On suurenmoista, ettei meidän tarvitse sytytellä Jeesuksen sydäntä ja houkutella sitä rakastamaan meitä. Olet hänelle yhtä rakas syntiin langenneena kuin sen voittaneena, yhtä rakas murheellisena kuin iloisenakin, niin epäilyksissäsi kuin uskonvarmuudessasi, niin masentuneena kuin rohkeanakin. Näemme kuinka syvää Jumalan rakkaus on kun katsomme Jeesusta ristillä. Siellä sovitettiin kaikki maailman synnit, ei vain synnit, vaan koko maailman synti. Jeesusta ristillä eivät pitäneet naulat, vaan Rakkaus Sinuun ja minuun.
Kynttilänpäivänä ”Kristus, Jumalan kirkkauden säteily, |
|||
|
copyright AuraNET | Päivitetty 29.09.2015 |
||||