|
SAARNAT |
JOSSAIN JULKAISTU | |||
|
VIRRET: 483; 131, 4; 625,1-3; 123, 5-6; 248 1-; 99 1-2
Jeesus ei ollut vain hengellisen elämän antaja vaan myös aineellisen. |
Evankeliumi Matt. 13: 44-46 Tämän sunnuntain sisältönä ovat katoamattomat taivaalliset aarteet ja toisaalta katoavat ja petolliset maalliset rikkaudet. Rikkauksien tavoittelu johtaa itsekkyydestä kasvaviin tekoihin, Jumalan rakkaus johtaa hänen tahtonsa mukaiseen palvelevaan elämään. Siinä Kristus on esimerkkimme. Hän oli rikas mutta tuli köyhäksi tehdäkseen meidät rikkaiksi taivaallisista aarteista. Evankeliumiteksti Matt. 13: 44-46 Jeesus sanoi: ”Taivasten valtakunta on kuin peltoon kätketty aarre. Kun mies löysi sen, hän peitti sen uudelleen maahan, ja sitten hän iloissaan myi kaiken minkä omisti ja osti sen pellon. Taivasten valtakunta on myös tällainen. Kauppias etsi kauniita helmiä. Kun hän löysi yhden kallisarvoisen helmen, hän myi kaiken minkä omisti ja osti sen.” Johdanto Mistä et luopuisi kirveelläkään? Sen verran elämänkokemusta saaneena tiedän että hän, joka omistaa paljon, pitää kiinni paljon paljostaan. Tekstimme aarteen löytänyt meni ja myi kaiken, mitä omisti. Luopui kaikesta. Otan esille vain yhden asian tästä vertauksesta. Peltoon kätketty aarre Tekstimme ensimmäinen vertaus puhuu miehestä, pellosta ja siihen kätketystä aarteesta. Usein vertaus on ymmärretty tarkoittavan ihmistä, joka löytää evankeliumin sanan kautta. Löytäessään evankeliumin Kristuksessa Jeesuksessa ihminen tajuaa kuinka arvokkaasta aarteesta on kysymys, hän luopuu kaikesta muusta, mitä elämässään on siihen mennessä tavoitellut. Tällainen tulkinta on täysin mahdollinen, mutta siinä on ongelmia Raamatun pelastusopin kanssa. Ei ole nimittäin ketään sellaista ihmistä, joka kykenisi kaiken omansa myymällä tai pois panemalla saavuttamaan pelastuksen. Pelastus on yksin uskosta, yksin armosta ja vain Kristuksen lunastuksen tähden. Emmekä me pysty luopumaan uskoon tulomme jälkeenkään paljon mistään. Sitä paitsi tulkinta ei ole sopusoinnussa myöskään edellä olevien vertausten kanssa, joissa pelto oli maailma eli ihmiskunta ja mies, hyvän siemenen kylväjä, on itse Herra Jeesus Kristus. Toinen näkökulma Käsittelisin tekstiä niin kuin sen ymmärrän näiden kaikkien Luukkaan evankeliumissa olevien vertausten valossa. Vertauksen pelto on edelleen maailma. Mies ei välttämättä löytänyt sattumalta aarretta. Sillä noihin aikoihin vihollisten ja ryöstäjien varalta oli tapa pitää talon kalleimmat esineet kätkössä ja usein juuri pellossa. Mies tiesi, että pellosta löytyisi aarre ja kun hän sen löysi, hän kätki sen uudelleen ja iloissaan meni ja myi kaiken mitä omisti ja osti koko pellon itselleen ja sai sen. Mikä sitten on tuo aarre? Sen Jeesus sanoi suoraan. Se on taivasten valtakunta eli Jumalan valtakunta. Jumalan valtakuntahan tarkoittaa sellaista Jumalan totuuden ja rakkauden hallintavaltaa, jossa Hänen armonsa saa kiitoksen ja kunnian ja jossa asuu täydellinen vanhurskaus ja oikeus. Se on rauhan valtakunta. Tämä taivasten valtakunnan hallintavalta ei ole ulkokohtaista ja väkivalloin pakotettua työtä ja palvelua. Se on sellaista ilon tuomaa rakkautta Jeesuksessa Kristuksessa, joka valloittaa ihmissydämen niin, että hän iloisella ja vapaalla mielellä tekee sen, mitä Isä tahtoo Jeesuksen tekevän. Jättäessäni opettajan tehtävät ja tullessani hengelliseen työhön, sain erityisesti kokea aavistuksen tästä valtavasta ilosta ja rakkaudesta. Meillä oli Lappeenrannassa kesäisin ISO ILO missioita. Ne olivat erään koulun pihalla ja sitten myöhemmin kirkossa. Ilo kutusi ihmisiä. Ei jatkuva marina ongelmista ja vaikeuksista kutsu niinkään. Jumalan valtakunta tulee silloin kun Isän nimi tulee pyhitetyksi ja Hänen tahtonsa tapahtuu myös maan päällä niin kuin taivaassakin. Taivasten valtakunnan kansalaiselle ei ole sen suurempaa iloa kuin saada tehdä kaikki asiat, niin pienet kuin suuret, Herran Kristuksen kasvojen edessä ja Herraa varten. Jeesus itsekin sanoi, että Hänen suurin ilonsa on saada tehdä Isän tahto. Se on myös Hänen elämänsä, hänen ruokansa. Tämä on se täydellisen seurakunnan malli, jota jo monet tavoittelevat täällä maan päällä. Tästä johtuu, että moni vaihtaa seurakuntaa luullen sen pyhyyden ja pyyteettömän rakkauden löytyvän toisesta seurakunnasta tai kirkkokunnasta. Ei löydy, niin kauan, kun niissä on ihmisiä. Kristuksen seurakunta tässä maailmassa on näkymätön. Jumalan valtakunta ylittää kirkkokuntien ja seurakuntien rajat, mutta se on kätketty. Se on se aarre, lunastettu Kristuksen seurakunta. Vertauksemme mies on Jeesus itse. Maailma on tämä pelto edelleen, maailma, kaikkine pahuuksineen. Kun vertauksemme mies eli Jeesus siis katseli peltoa, jossa rehottivat ohdakkeet ja rikkaruohot, hän näki enemmän kuin vain sen järkyttävän synnin ja kuoleman ja Saatanan vallan, joka peltoa eli maailmaa yhä piti kahleissaan. Hän näki aarteen. Hän näki, että tuon pimeyden keskeltä ja syntiinlankeemuksen turmeluksen keskeltä vielä löytyisi sellainen ihminen, joka vihastaan, itsekkyydestään, kateudestaan ja katkeruudestaan huolimatta voidaan ostaa Jumalan valtakunnan vapautettujen joukkoon. Sinussakin on jumal´kaipuu sydämessäsi. Meillä on Jumalan mentävä aukko elämässä. Sinussa on Luojansa, tekijänsä, merkki, omistuskirjoitus, niin kuin taideteoksessa. Mutta Jeesus ei nähnyt vain yksityistä ihmistä, vaan kokonaisen seurakunnan, jonka Hän voisi lunastaa vapaaksi ja joka sen kautta voisi vielä päästä lopulta täydelliseen kirkkauteen, Jumalan uuteen ja ihmeelliseen valtakuntaan. Siksi Jeesus meni ja myi kaiken mitä Hänellä oli. Hän jätti taivaan Sinun ja minun tähteni, koko maailman tähden. Hän tuli ihmiseksi, Hän otti orjan muodon, Hän vuodatti pyhän ja kalliin sovintoverensä, Hän maksoi kuolemallaan suunnattoman hinnan meistä. Jeesus osti, ei vain seurakuntaa, vaan koko pellon omakseen. Hän on suorittanut kauppahinnan saadakseen pellossa olevan aarteen, sinut omakseen. Hän lunasti sinut Saatanalta, jolle tuo pelto kuului. Raamattupiirissä joku esitti kysymyksen olisiko miehen pitänyt kertoa pellon aikaisemmalle omistajalle aarteesta. Kyllä pellon omistaja Saatana tiesi, että aarre on ne ihmiset, jotka on kastettu, liitetty seurakuntaan ja uskovat Jeesukseen. Siksi lunastushinta oli niin suuri. Siinä taistelussa vuodatettiin verta. Mutta Jeesus voitti ja lunasti pellon ei kullalla eikä hopealla vaan kalliilla verellänsä. Hän osti koko pellon, koko maailman heidätkin, jotka eivät vielä usko eli kuulu tuohon aarteen joukkoon. Saako Jeesus löytää Sinut tänään. Silloin synnillä ja Saatanalla ei ole mitään omistusoikeutta Sinuun ja Kristuksen seurakuntaan. Kysymys on siitä käsittämättömän suuresta lunastushinnasta, Hänen tuskansa hinnasta, jolla ihminen ja seurakunta vain voitiin palauttaa Jumalan armon hallintaan. Uudelleen kätketty Tämä yksityiskohta vertauksessa kiinnostaa: Mies meni ja kätki löytämänsä aarteen uudelleen. Senkin jälkeen, kun Kristuksen veren hinnalla maa on lunastettu, Jumalan valtakunta pysyy yhä tälle maailmalle salattuna. Tulee se hetki, jolloin Jeesus tulee suuressa kirkkaudessaan takaisin ja kaivaa aarteen lopullisesti maailmasta pois ja vie omansa Taivaan kirkkauteen. Jumalan kirkkaus on jo seurakunnassa. Sinun arvosi mitattiin Golgatalla Kun mietit siis omaa arvoasi, niin ratkaisuksi ei tule se, mitä osaat, eikä se mihin pystyt, sillä millään omallasi et voi itseäsi pelastaa synnin ja kadotuksen alta. Sinä et voi ostaa itseäsi vapaaksi. Jumalan kuokka kuokkii tänäänkin täällä Narvan kyläkirkossa maailma peltoa. Se on synnin täyttämä pelto. Tänään Herra kuokkii sinun sydämesi peltoa niissä elämän kohtaloissa, joita hän on sallinut elämääsi. Hän kuokkii sitä myös sanallaan ja kastelee evankeliumilla. Annatko Jeesuksen löytää sinut aarteekseen. Hän on jo ostanut pellon. Hän on jo lunastanut maan puolestasi, hän on verellään lunastanut pellon ja samalla aarteen. Se aarre on Kristuksen seurakunta. Myi kaiken Vertauksemme peltomiehen ja varsinkin helmikauppiaan itsetunto oli niin korkealla, että he uskalsivat myydä kaiken. Meistä ei ole luopumaan paljon mistään. Eikä Jumala vaadikaan näin totaalista luopumista ja kaiken myymistä, niin kuin hän pojaltaan, Jeesukselta vaati. Hänen rakkautensa on niin ihmeellinen, että hän karsii sen tarpeettoman maallisen meistä vähitellen. Hän rakastaa meiltä pois sen, mikä estää meitä omistamasta sen Jumalan suurien armoteon Jeesuksessa Kristuksessa. Tällöin tajuat, että onnesi salaisuus ei ole hyvä itsetunto, vaan Jumalan armon tunto, sen armon, joka riittää myös tänään sinulle.
Katoamattomat aarteet. Vesilahti Narva 22.06.2014 2. helluntain jälkeinen sunnuntai
|
|||
|
copyright AuraNET | Päivitetty 15.02.2024 |
||||