Minun Hiitolani
2
1 3 4 5 6 7 8


Kesätyttönä Pinomäessä

Oman karjalaisuuteni löytämisen ovat saaneet aikaan kummini, Hilja ja Pekka Hämäläinen. Olin useana lapsuuteni kesänä Porin Pinomäessä heillä kesänvietossa ja siinä samalla sain imeä itseeni esivanhempieni karjalaisuutta.

Kummini joutuivat muuttamaan tyttäriensä Sirkan ja Anjan kanssa Hiitolan Haukkavaarasta monien mutkien kautta Porin Pinomäkeen.

Muistini ei edes yllä ensimmäisiin Pinomäessä vietettyihin kesiin asti. Kerrotaan, että eräänäkin kesänä lähdin kävellen kotiini Paimioon. Oli tullut jotain erimielisyyttä kummitädin kanssa porkkanan harventamisesta. Muutaman sadan metrin jälkeen olin kuitenkin palanut kummitädin mukana takaisin.

Ne kesät jotka jo muistan olivat täynnään karjalaista perinnettä. Oli karjalaiset ruuat ja monet tavat ja karjalainen vilkkaus ja vieraanvaraisuus, joihin pääsin tutustumaan.
Viikonlopuksi lämmitettiin aina tuvan leivinuuni ja siinä valmistuivat piirakat, pullat, kakut, karjalanpaisti, monet laatikkoruuat ja se piimäkin mitä välillä piti veitsellä leikata. Koko talo ja pihapiiri siivottiin pyhäksi ja aina kerättiin tuoreita luonnon kukkia maljakot täyteen. Lauantai-illan kruunasi sauna ja siihen kuuluvat valmistelut. Kesäaikana tehtiin tuoreet vastat jokaiselle kylpijälle. Sunnuntai oli pyhitetty levolle ja hengellisille asioille. Kirkossa en muista käyneeni, mutta jumalanpalvelus kuunneltiin aina radiosta.

Niinä kesinä, jolloin Sirkka-serkku oli kotona sain kuunnella iltasatuna heidän evakkomatkoistaan. Yömyöhään serkku kertoili kokemuksistaan ja minä jaksoin kuunnella joka kesä uudestaan ja uudestaan samat tapahtumat. Erityisen koskettavana on jäänyt mieleen kuinka jollain asemalla taas pimeän härkävaunun ovi avattiin ja joku kysyi: "Kuka ottaa limppua ja velliä?"
Silloin nämä kertomukset olivat enemmänkin seikkailuhenkisiä iltasatuja, nyt vasta tajuan mitä kaikkea niihin "satuihin" sisältyi. Yhä edelleen vedet nousevat silmiini, kun muistelen niitä "limppu ja velli-tarinoita".

Viimeinen lapsuuteni lomakesä Pinomäessä oli ukkoskesä 1957. Silloin sain olla mukana Anja-serkun häävalmisteluissa. Olin silloin 14 -vuotias ja sen jälkeen olikin lähdettävä kesäisin tienaamaan koulurahoja.

 

Lue lisää ...


Webmaster