Minun Hiitolani

8
1 2 3 4 5 6 7

Nyt oli mummolan asukkaille lähetetty etukäteen sanaa, että vieraita on tulossa. Niinpä mennessämme sinne sovittuna päivänä oli siellä komea ruokapöytä katettuna. Eikä siinä muuta kuin syömään, vaikka olimme lähteneet majapaikastamme juuri aterialta.
Raisa -rouva näytti meille valokuvat edellisestä käynnistämme, olin hänelle niitä lähettänyt. Hän kyseli äitiäni, joka ei nyt ollut mukana. Samoin hän kyseli Raija-serkun äidistä, joka myös oli ollut edellisellä kerralla siellä.

Nyt Raisa näytti meille koko talon, vintit ja kaikki. Sirkka-serkku kertoili millainen huonejärjestys ennen oli ollut. Yläkerrassa oli tyttöjen huone ja vuokralaisen huone, jossa isäni oli asunut vuoden verran ollessaan työssä Hiitolassa.


Juuret seuraavalle sukupolvelle
Tuntui hyvälle saada esitellä omalle tyttärelleen hänenkin juuriaan. Kipaisimme ihan kahdestaan Linnavuorellekin katsomaan koko kylää yhdellä silmäyksellä. Siellä Linnavuoren laella oikein tunsimme. että tännehän mekin kuulumme, me kolmannen ja neljännen polven hiitolalaiset.
(kuvia Linnavuorelta)

Aina kun Hiitolassa on ja joutuu vastatusten sen loputtoman kurjuuden kanssa, ajattelee, että tämä oli nyt laitimmainen kerta tätä herkkua. Mutta, annas olla, kun pääsen kotiin ja joku viik-ko kuluu, alkaakin tehdä kamalasti mieli Hiitolaan, voi, koskahan taas pääsisi lähtemään.

Hiitola-juhlat
Ensimmäistä kertaa olin Hilja-tädin ja Setä-Pekan kanssa Hiitola -juhlilla joko kesällä 1956 tai -57. Olin taas viettämässä kesälomaa Pinomäessä. Minulla ei ollut oikein sopivaa juhlavaatetta joten sain pukeutua Sirkka-serkun keltaiseen kellohelmaiseen puolihameeseen ja valkeaan puseroon. Juhlista en juuri muuta muistakaan. Ehkä joku hiitolalainen sentään tunnisti minut äitini näöstä.

Toisen kerran pääsin Hiitola-juhliin kesällä 2000 ja kiinnostukseni äitini sukujuuriin on vain kasvanut. Tuntuu hyvältä, kun oma tytärkin on kiinnostunut äitinsä ja isoäitinsä suvusta. Huomaan, että ei ole ollenkaan merkitystä vailla levittää Hiitola-tietoutta aina uusille ja uusille sukupolville.

Kolmansia Hiitola-juhlia, 2001, edelsi mielenkiintoinen seminaari, Juuret Hiitolassa. Siinä saimme nopean läpileikkauksen entisestä ja nykyisestä Hiitolasta. Nyt on käytössä jo upeat nettisivutkin, joten on entistä helpompi selvittää tuleville sukupolville heidän juuriaan Hiitolassa.
Juhla oli tänäkin vuonna todella arvokas hienoine ohjelmineen. Oli mieluisaa huomata, että juhlaväessä alkaa olla jo huomattava osa meitä kolmannen ja neljännenkin polven hiitolaisia.