5. Helluntain ihme
Jos ei heilaa helluntaina ei sitten koko kesänä. En tiedä pitääkö paikkansa. Ennen oli kaksi helluntaipyhää, nyt on enää yksi, ei siinä heilaa ehdi etsiä.
Minulla ei ole hätää, sama heila on ollut jo 56 vuotta viettämässä Pyhän Hengen vuodattamisen juhlaa kanssani.Kahden koronavuoden aikana olemme katsoneet lähes joka sunnuntai YouTuben välityksellä kaksikin jumalanpalvelusta. Niin teimme tänäkin helluntaina, ensin Lappeen kirkosta ja sen jälkeen Raamattuopistolta. Tämä ei ole maksettua mainontaa, mieluisat paikat muuten vaan.
Päiväkahvin aikaan alkoi tehdä mieli jäätelöä. Täällä Rikkilän kylässähän ei ole yhtään kauppaa eikä kioskia edes. Onneksi neljän kilometrin päässä Vainikkalan asemalla on ravintola Ukko-Pekka. Ei, kun sinne hakemaan kaivattua jäätelöä, saisivat lastenlapsetkin.
Tulimme asemalle ja pihassa seisoi pitkä rivi komeita moottoripyöriä, yksinlukien 16 kappaletta sekä nahkapukuisia miehiä ja naisia. Oho, mitäs täällä.Nousimme autosta ja lähdimme kävelemään kohti ravintolan sisäänkäyntiä. Puoliso huikkasi, että onpas komeita pyöriä ja kuskeja. Joukko oli muodostamassa rinkiä ja sanoivat: ”Tulkaa meidän kanssa rukoilemaan. Olemme lähdössä ajamaan pitkin Suomen itärajaa pohjoiseen asti ja rukoilemme jokaisen rajavartioaseman kohdalla.”
No, mehän menimme oikopäätä rinkiin mukaan ja yhdyimme rukoukseen. Siinä hetkessä oli helluntain Pyhä Henki mukana, ihan tuntui iholla.Siirryimme Ukko-Pekkaan ja samalla juttelimme motoristien kanssa. He olivat Gospel Riders -moottoripyöräkerhon jäseniä. Joukkoon kuulu jäseniä lähes kaikista kristillisistä kirkkokunnista.
Olipa hienoa tutustua tähän joukkoon ja heidän toimintaansa. Oli todellinen Helluntain ihme.
Jäätelö maistui taivaallisen hyvältä…
Auranen Leena
.jpg)