Keskiviikko

Kärsimysviikon keskiviikko

Eikö Jeesus lopeta koskaan, ajatteli Pietari. Koko keskiviikkopäivän Jeesus jaksoi opettaa kansaa ja heitä.
Hän puhuu kuolemastaan meille selkeästi ja kansalle ja fariseuksille vertauksin. Olen tässä nyt ihan ymmällä, kun ulospäin Jeesuksesta ei voi päätellä, mitään pelkoa ja kuitenkin ilmassa on jokin outo salaperäisyys.

Pietari oli toiminnan mies. Hän tahtoi toimimalla niin kuin aina ennenkin poistaa tuon kiusallisen jännitteen ja pelon tulevasta.

Kun Jeesus piti tauon Pietari kysyi: "Missä tahdot syödä pääsiäisaterian? Minne menemme valmistamaan sen?"

Jeesus katsoi Pietariin ja Johannekseen sanoen: "Menkää kaupunkiin. Teitä vastaan tulee siellä mies, joka kantaa vesiruukkua. Seuratkaa häntä." Luuk. 22:8

Viikon aikana oli tapahtunut niin monta asiaa, etteivät he tarttuneet Jeesuksen sanoihin, etteihän kukaan mies kanna vesiastiaa. Se oli todella, niin poikkeavaa Jerusalemissa, että se huomattaisiin.

Mutta oli yksi ryhmä, joka voi näin tehdä essealaiset. Heidän yhteisönsä muodostui pelkästään miehistä.

Tämä yhteisö tunnetaan myös Qumranin yhteisönä. Jos nyt ihmettelemme, että muodostuu uusia puolueita ja uusia uskonnollisia ryhmiä, niin on syytä muistaa, että niitä on aina ollut ja tulee olemaan. Ei siis mitään uutta auringon alla.

Essealaiset olivat erikoislaatuinen uskonnollinen puolue eli veljeskunta, essealaisten liitto, joka oli perustettu n. 100 eKr. Se oli toiminnassa Jerusalemin hävitykseen saakka.

Essealaiset noudattivat ankarammin kuin muut vaelluksessaan leeviläistä puhtautta, vetäytyivät askeettisena ja eskatologisena veljeskuntana syrjään julkisesta elämästä, perustivat salaseuroja ja elivät yksinäisissä seuduissa, mm. Kuolleen meren luoteisrannikolla.

On todettu 1951-56 suoritetuissa kaivauksissa, että Qumranin luostari oli essealaisten käytössä. Siellä heillä oli yhteisasunnot ja yhteisomaisuus, he harjoittivat maanviljelyä, karjan ja mehiläisten hoitoa sekä käsiteollisuutta, pukeutuivat yksinkertaisesti, eivät syöneet lihaa ja joivat vain vettä.

He olivat ankarampia lain noudattajia kuin farisealaiset.

Mutta on mahdollista, että Jerusalemin temppelin hävityksen jälkeen useat essealaisista liittyivät kristinuskoon ja antoivat aiheen sen askeettisen suunnan syntymiseen.

Näin paastonajan lopulla on hyvä muistaa ettemme me ansaitse paastolla ja asketismilla tippaakaan parempaa pelastusta, mutta meidän lihamme eli mielemme kyllä tarvitsee kuritusta.

Johannes ja Pietari lähtivät etsimään kaupungille miestä, joka kantaisi vesiastiaa.
Siinä he muistelivat pääsiäisen sisältöä. Heidän isä ja isoisä olivat kertoneet kuinka Jumala päästi heidät pois Egyptin orjuudesta.

Pääsiäisjuhla asetettiin Egyptin esikoisten hävittämisen ja israelilaisten vapautumisen muistoksi. Se sai nimensä siitä, että kuoleman enkeli kulki niiden ovien ohi (hepr. pesah ohikulkeminen), joiden pielet oli sivelty pääsiäislampaan verellä, Juhlaa on sanottu "happamattoman leivän juhlaksi" ja "happamattoman leivän päiväksi", Sanaa pääsiäinen ei ole käytetty ainoastaan juhlasta yleensä, vaan myös pääsiäislampaasta ja pääsiäisateriasta.
Juutalaisten pääsiäinen on 14 p:nä niisankuuta ja alkaa edellisenä iltana, kun kolme tähteä on tullut näkyviin taivaalle.

Aattoiltana on ennen sitä on tehty suursiivous, huoneitten seinät sivelty kalkilla valkoisiksi ja kaikki romu poltettu.

Opetuslapset miettivät varmaan kaikkia niitä säädöksiä, jotka juutalaiseen pääsiäiseen liittyi. Lammas oli hankittava ja teurastettava temppelissä.
Jo tänään aaton aattona on kynttilän valossa tarkastettava kaikki paikat etsien hapatusta, joka juhlaksi on kokonaan karkotettava jokaisesta kodista.
Happamaton leipä muistuttaa kiireisestä lähdöstä Egyptistä, jolloin ei enää ehditty hapannuttaa leipätaikinaa.

Lähestyessään Siiloan lammikkoa Pietari ja Johannes katselivat Öljymäen rinteitä, johon pääsiäisjuhlille tulleet ihmiset pystyttivät telttojaan.

Ihmisiä virtasi heidän ohi. Moni kantoi vesiastiaa, mutta pian heidän silmiinsä erottautui mies, joka kantoi vesiruukkua Siiloan lammikolta.
Pietari tunnisti hänet erään talon palvelijaksi, Essealaisilla oli tapana tulla viettämään pääsiäistä itäosaan Jerusalemia

Pietarin ja Johanneksen huoli oli pois puhdistussääntöjen osalta sillä essealaiset noudattivat pääsiäiseen liittyviä tapoja tunnontarkasti.
Mies iloitsi myös, että Mestari halusi syödä pääsiäislampaan heidän luonaan. Talon isäntäväki kuului Jeesuksen ystäväpiiriin. Pietari ja Johannes johdatettiin ylähuoneeseen, jonne opetuslapset kokoontuisivat pääsiäisaterialle.

Sali oli rakennettu kattoterassille. Siellä oli matala U:n muotoinen pöytä. Mattoja ja patjoja oli levitetty seinänvierille. Tapahtuihan ateriointi puolittain maaten toisella kyljellä.

Illalla kuuden aikaan muutkin opetuslapset tulivat paikalle. He riisuivat pölyiset sandaalit jaloista ja niin...

... niin heillä ei ollut palvelijaa ja kukaan ei näyttänyt suostuvan palvelijan tehtävään. Pietarin olisi pitänyt huomata tämä, mutta pääsiäislampaan ja yrttien ja muiden ruoka-aineiden hoitamiseen oli mennyt kaikki huomio.

Ja muilla opetuslapsilla oli kiire valita itselleen paikka läheltä Jeesusta.
Hetken opetuslapset väittelivät siitä, kuka heistä olisi arvokkain. Silloin Jeesus asetti vasemmalle puolelleen Johanneksen ja Juudas Iskariotin oikealle puolelleen. Näin Johannes lepäsi Jeesuksen rintaa vasten ja Pietarille jäi paikan pöydän toiselta puolen eli hän huomasi joutuneensa palvelijan paikalle.

Silloin tapahtui jotain outoa. Jeesus nousikin ennen ateriaa ylös kietoi vyötäisilleen pyyheliinan ja pesi opetuslasten jalat.

Pietari häpesi, hänhän oli juuri kiistellyt toisten kanssa, kuka on suurin. Heistä ei kukaan olisi halunnut asettua palvelijan paikalle. Niin Jeesuksen tullessa Pietarin kohdalle tämä halusi pelastaa nahkansa ja kunniansa ja kieltäytyi huudahtaen
"Et ikinä sinä saa pestä minun jalkojani." Jeesus vastasi hänelle: "Ellen minä sinua pese, ei sinulla ole osuutta minun kanssani."
Joh 13: 9. Simon Pietari sanoi hänelle: "Herra, älä pese ainoastaan minun jalkojani, vaan myös kädet ja pää."
10. Jeesus sanoi hänelle: "Joka on kylpenyt, ei tarvitse muuta, kuin että jalat pestään, ja niin hän on kokonaan puhdas; ja te olette puhtaat, ette kuitenkaan kaikki."
11. Jeesus tiesi, kuka hänet kavaltaisi, ja siksi hän sanoi, etteivät he kaikki olleet puhtaita.
12. Pestyään heidän jalkansa Jeesus puki viitan ylleen ja asettui taas aterialle. Hän sanoi heille:
"Ymmärrättekö te, mitä teille tein? 13. Te puhuttelette minua opettajaksi ja herraksi, ja oikein teette: sehän minä olen.
14. Jos nyt minä, teidän herranne ja opettajanne, olen pessyt teidän jalkanne, tulee myös teidän pestä toistenne jalat. 15. Minä annoin teille esimerkin, jotta tekisitte saman minkä minä tein teille. 16. Totisesti, totisesti: ei palvelija ole herraansa suurempi eikä lähettiläs lähettäjäänsä suurempi. 17. Kun te tämän tiedätte ja myös toimitte sen mukaisesti, te olette autuaat.

Nämä sanat jäivät opetuslasten mieliin. Olisivathan he ymmärtäneet kaiken ilman Jeesuksen sanojakin, niin voimakas oli Jeesuksen antama esimerkki.

Ymmärrämmekö me tämän viestin mitä Jeesus sanoi Pietarille: Joka on pesty ei tarvitse kuin, että jalat pestään.
Ihminen, joka on saanut uudestisyntyä Jumalan lapseksi, tarvitsee vain poistaa sen, joka on likaantunut. Körttikansa käytti ajatusta; pitää puhdistaa vain  matkavaatteisen pölyyntyneet liepeet.

Palvelevaa rakkautta Jeesus oli heille opettanut ne kolme ja puoli vuotta. Kärsivällisesti Jeesus sen nytkin toi esille.

Samanlaista rakkautta Jeesus odottaa meiltäkin.
Miten sinä voisit tänä päivänä palvella lähimmäistäsi. .