|
PYSY TOTUUDESSA "Älkää valehdelko toisillenne. Olettehan riisuneet yltänne vanhan minänne kaikkine tekoineen " Kol.3:9
"Ei ole edes valkoisia valheita!"
Usein peitämme valehtelun muunnetun totuuden verhoon. Kahdeksannessa käskyssä valehteleminen liittyy väärän todistuksen antamiseen lähimmäisestä. "Valhe" on aina ollut hyvin laajalle levinnyt synti. Näin oli ilmeisesti ollut kolossalaistenkin parissa. Mitä me tavoittelemme sillä, että muutamme totuutta. Itsekkyys, viha ja pelko panee meidät puhumaan valhetta.
"Meidän tulee niin pelätä ja rakastaa Jumalaa, että emme puhu lähimmäisestämme perättömiä, petä hänen luottamustaan, panettele häntä tai tahraa juoruilla hänen mainettaan, vaan puolustamme häntä, puhumme hänestä hyvää ja tulkitsemme kaiken hänen parhaakseen", kehoittaa katkismus 8 käskyn selitykessä.
Mutta mitä me teemme, jos joku tekee pahaa ja vahingoittaa toista ihmistä valheillaan. Tietysti viemme Herralle tämän tiedon ja ahdistuksen. Menemme loukatun ihmisen luo lohuttaen, tukemaan totuutta ja oikeutta. Harvat taas ovat ne, jotka voivat mennä pahan henkilön luokse kysymään, miksi hän tekee niin. Varmaan siksi oikeuslaitoksemme huoleksi on tällaiset asiat jätetty ja meille uskoville rukous.
Syyksi tästä synnistä luopumiseen Paavali ilmoittaa, että he olivat "riisuneet pois vanhan ihmisen" ja pukeutuneet uuteen. Olemme panneet pois maalliset tavat. Jeesus pystyi sanomaan: »Minä olen ... totuus» (Joh 14:6). Perkelettä hän sanoi valheen isäksi (Joh 8:44). Miten silloin uskova (1:13) voisi vielä elää vaiheessa?
"Tarvitsemme tähän kaikkeen Jumalan armoa".
Siunattua pääsiäisaikaa Arto Auranen
|