Keskinäisen rakkauden lämpö korostuu kirjeessä
Tämä kirje on täynnä iloa, siksi
sitä on sanottu ilon kirjeeksi. Se vaikuttaa lähes
käsittämättömältä, koska apostoli itse on vangittuna ja hänen
elämänsä lähenee loppuaan.
Paavali sai kriisien kautta
todellisen elämän ilon perustan. Hänellä oli sanoma, joka oli
täysin poikkeuksellinen siihen aikaan. Filippissä monet uskoivat sen
ja ottivat vastaan evankeliumin iloiten vastaan.
Paavalin rakkaus näkyy myös hänen
suhteessaan työtovereihinsa, erityisesti Timoteukseen ja
Epafroditukseen (2:19-30) sekä Euodiaan ja Syntykeen, naisiin,
joilla oli keskinäisiä ongelmia. (4:2-3).
Kumppanuus tai toveruus on
keskeisellä sijalla kirjeessä. Se, mitä tapahtuu yhdelle, tapahtuu
kaikille. Paavali ei ollut enää vanhempi, vaan kumppani! Kirje ei
keskity ongelmiin, vaan niistä saatuun voittoon. Olisiko tällainen
rakkaus syntynyt ilman Paavalin kärsimyksiä Filippissä?
"Armo teille ja rauha Jumalalta,
meidän Isältämme, ja Herralta Jeesukselta Kristukselta!" (1:2.)
Näihin sanoihin kilpistyy koko kristinusko. Näihin sanoihin sisältyy
armo ja syntien anteeksiantamus, ne tuovat rahan ilon ja levollisen
omatunnon
