Simeon - lupauksen varassa
»Herra, nyt sinä
lasket palvelijasi rauhaan menemään sanasi mukaan, sillä minun
silmäni ovat nähneet sinun autuutesi, jonka sinä olet
valmistanut kaikkien kansojen nähdä.» Tämän kauniin
uskontunnustuksen lausuja on vain kerran Uudessa testamentissa
mainittu Simeon
Nimi Simeon tarkoittaa rukouksen kuulemista ja kuvaakin hyvin
nimen haltijan persoonaa. Luukas mainitsee Simeonin hurskaaksi
ja jumaliseksi mieheksi, eli hän kuului siihen
hiljaiseen
kansanosaan, joka odotti Messiaan tuloa. Simeonia pidetään
tavallisesti vanhuksena, vaikka Raamattu ei kerrokaan mitään
hänen iästään, kun hän saapui temppeliin katsomaan Jeesus-lasta
(Luuk 2). Hän oli jo aikaisemmin saanut sisimpäänsä taivaallisen
viestin siitä, ettei kuolisi ennen kuin näkisi maailman
Vapahtajan. Henki ohjasi hänet temppeliin sitten juuri oikeana
päivänä. Siunatessaan Joosefia ja Mariaa Simeon lausuu
puhuttelevan profetian Jeesuksen tulevasta vaikutuksesta
maailmassa, ja Mariakin sai kuulla henkilökohtaisen viestin
äitiä odottavista taisteluista.
Tämä Simeonin lyhyt esiintyminen Uuden testamentin lehdillä
nostaa esiin useitakin arvokkaita hengellisiä näköaloja. Simeon
oli Vanhaa testamenttia lukiessaan vakuuttunut Messiaan
tulemisesta ja oli saanut sitten erityisilmoituksen Messiaan
näkemisestä. Ehkäpä tämä tapahtui, jotta Joosef ja Maria
olisivat valmiit etukäteen niihin ahdistuksiin, joita he
joutuivat elämään läpi. Mariahan oli joutuva kokemaan, miten
Israelin uskonnollinen johto hylkää Messiaan.
Omin silmin Simeon näki tuossa pienessä lapsessa tavattoman
suurta. Monet juutalaiset eivät puolestaan nähneet Jeesuksen
suuruutta edes silloin, kun hän julisti evankeliumia, teki
ihmeitä, ja synnittömällä olemuksellaan poikkesi kaikista muista
aikalaisistaan. »Usko ei ole joka miehen», huomautti apostoli
Paavali. Koskaan eivät kaikki tule uskomaan, vaikka se olisi
mahdollista kaikille. Ilman Pyhää Henkeä eivät ihmeetkään herätä
uskoa, tuota Jumalan suurta lahjaa meille.
Raamattu ei kerro, kuinka kauan Simeon sai odottaa lupauksen
täyttymistä. Ilmeisestikään hän ei milloinkaan epäillyt sen
toteutumista. Lupaus oli hänelle odotusaikana sielun sisäinen
valo, toivon ja turvan lähde. Simeonista kannattaa meidän
muidenkin odottavien ottaa esikuva, vaikkemme olisi saaneetkaan
välitöntä viestiä sisimpäämme. Onhan meille kaikille jollakin
tavalla tuttua lupausten täyttymisen odotus. Et ole saanut
vastausta rukouksiisi, vaikka kauan olet pyydellyt. Mitään ei
näytä muuttuneen sinussa itsessäsi tai toisissa, vaikka Jumala
lupaa sanassaan toimia. »Odota Herraa», sanoo
psalminkirjoittajakin. Hän puhuttelee omaa sieluaan, rohkaisee
itseään. Kun vain jaksamme pitää kiinni Jumalan sanasta, oma
hengellinen elämämme syvenee ja uskomme vahvistuu epäilyksistä
huolimatta.
»Etsikää Herraa kirjasta ja lukekaa.» Tällaiset sanat löydämme
Jesajan 35. luvusta. Jumalan etsiminen kirjasta eli Raamatun
lukeminen niin, että koetamme sisäistää sen sanoman, on enemmän
kuin ajanvietettä. Jumalan löytäminen Raamatun tapahtumien ja
henkilökuvien keskeltä on vaikeampaa kuin saarnojen ja puheitten
kuuleminen. Mieluummin haluaisimme kuulla Jumalan äänen
välitöntä puhetta. Mutta sellainen hengellinen herkuttelu ei
olisi terveellistä. Se kasvattaisi meissä hengellistä
omahyväisyyttä. Se tekisi meistä huonoja lohduttajia
murheellisille ja keveitä opastajia etsijöille. Emme osaisi
myöskään rohkaista langennutta.
Sanasta on sielun elettävä. Mistäpä Simeonkaan olisi tiennyt
odottaa Messiasta, ellei hän olisi kuullut tai lukenut kirjasta.
Henki teki sitten sanan eläväksi. Eikö Jeesus itse sanonut:
»Minun sanani ovat Henki ja elämä.» Joh. 6:63
Toivo
Lemmetyisen kirjasta Raamatun miehet
------------------------------------- Iso
Raamatun tietosanakirja ---------------------
Maan hiljaiset (nimitys on
saatu Ps. 35:20:sta) olivat hurskaita juutalaisia, jotka eivät
kuuluneet mihinkään erityiseen suuntaan.
He osallistuivat synagoogan ja temppelin jumalanpalveluksiin ja
rukouksiin sekä panivat suurta painoa hartaudelle, rukoukselle
ja Kirjoitusten lukemiselle kodeissa. He pitivät uskollisesti
kiinni Herran lupauksista pyrkimättä uskonnollisen elämän
johtaville paikoille. Näihin hiljaisiin hurskaisiin kuuluivat
Jeesuksen ja Johannes Kastajan vanhemmat sekä vanha Simeon ja
naisprofeetta Hanna. Luukkaan evankeliumin luvut 1 ja 2
valaisevat sattuvasti tätä elävää hurskautta, vrt. Joh. 1:47.
Myöhemmin »juutalaiseksi mystiikaksi» nimitetty suuntaus oli
lähtöisin näistä piireistä. Uudempana aikana tunnetuin tämän
hurskaussuunnan edustaja oli 1700-luvulla syntynyt ns.
hasidilaisuus (hasidit).
Paluu alkuun Simeoniin
