Lehtikirjoitus Keskipohjanmaassa:
SOTA-AJAN ANKARAA ARKEA KALAJOELTA
Lappeenrantalainen Leena Auranen on kirjoittanut kirjan, joka
pohjautuu Kalajoella eläneen pariskunnan elämään sota-aikana. Saara
-laulaja karjapoluilta kertoo Aurasen anopin ja apen tarinan muun
muassa rintamalta kotiin lähetettyjen kirjeiden muodossa.
Kirjan on kustantanut kirjan päähenkilöiden poika, Leena Aurasen
aviomies Arto Auranen. Leena Aurasen kirja kertoo hänen anopistaan,
joka haaveili laulajan urasta.
- Kirja on kunnianosoitus äidilleni, sille miten hän on kaiken
jaksanut ja kaikesta selvinnyt, Arto Auranen toteaa.
Päähenkilöiden ja osin paikkojenkin nimet on kirjassa muutettu. Arto
Auranen korostaa kyseessä olevan romaanin, sillä lähteetkään eivät
olisi riittäneet elämäkertaan.
- Sellaisessa olisi kova työ, kun kaikki pitäisi selvittää
totuudenmukaisesti. Tämän kirjan pohjana ovat vain isän rintamalta
lähettämät kirjeet. Äidin kirjeitä ei ole otettu mukaan
kirjallisista syistä, sillä näin tarinaa on voitu kuljettaa
vapaammin.
Leena Auranen tiivistää kirjan kertovan siitä, miten
kotirintamallakin taisteltiin ja mistäjouduttiin luopumaan.
- Sodan jalkoihin syntyneen sukupolven edustajana katson lähes
velvollisuudekseni kertoa sota-ajan ihmisistä ja tapahtumista
sukupolvelle, joka ei sodasta mitään tiedä. Emme mekään sodan
aikana, tai heti sen jälkeen, tienneet mitään sodasta. Niistä
asioista ei kotona puhuttu.
Leena Auranen pitää arvossa sitä, että hän pääsi tutustumaan kauan
sitten kuolleeseen appeensa vuosien 1939-44 sotakirjeenvaihdon
ansiosta.
- Hän oli hieno, hiljainen mies. Monissa asioissa peräänantamaton,
mutta vahva ja turvallinen puoliso ja perheen isä hän oli.
Rintamalta lähetetyistä kirjeistä välittyy huoli perheestä ja nuoren
vaimon jaksamisesta. Monet ovat myös maanviljelysneuvot, joita mies
puolisolleen kirjoittaa. Nämä kehotukset tahtovat ahdistaakin kotona
yksin uurastavaa vaimoa.
Aurasten mielestä kirjan päähenkilö Saara voisi olla kuka hyvänsä
kotirintamanainen.
- Pitkien sotavuosien aikana naiset ottivat vastuun koko
yhteiskunnasta. Täytyy ihaillen katsoa ylöspäin suomalaisia naisia,
esiäitejämme. He hoitivat sodan ajan kodin ja lapset ja myöhemmin
sodan runteleman puolisonkin. Elämä ei monessa kodissa todellakaan
ollut helppoa, Leena Auranen miettii.
Arto Aurasen vanhemmat ovat jo kuolleet. Kirjasta tosin käy ilmi,
ettei äidin puoliso ollutkaan esikoispojan biologinen isä. Arto
Auranen kertoo, etteivät hänen vanhempansa tätä hänelle koskaan
kertoneet, vaan hän sai asian itse selville vasta vuonna 1995.
- Kävin tapaamassa biologista isääni, joka oli silloin jo
dementoitunut. Selvisi, että yksi sisarpuolistani on ollut minun
oppilaanani Kajaanin opettajaseminaarissa.
Kirjassa Saaraksi nimetty päähenkilö joutui
nuorena luopumaan monista haaveistaan, haluamansa miehen lisäksi
myös lupaavasta laulajan urasta.
Leena Aurasen kirjaa on saatavilla tällä erää Kalajoen kirjakaupasta
sekä nettitilauksena Arto Auraselta. Kirjaa on tarkoitus tarjota
myös kirjastoille.