UUSI LAULU
Sitten näin tämän: Karitsa seisoi Siionin vuorella, ja hänen kanssaan oli sataneljäkymmentäneljätuhatta ihmistä, joiden otsaan oli kirjoitettu hänen nimensä ja hänen Isänsä nimi. Minä kuulin taivaasta äänen, joka oli kuin suurten vesien pauhu tai kuin ukkosen jylinä. Ääni, jonka kuulin, oli myös kuin harppujen helinää ja harpunsoittajien laulua. Ilm.14:1-2

Sanat Ja "minä näin, ja katso" antavat ymmärtää, että tämä näky on tärkeä.

Se on voimakkaana vastakohtana pedolle ja sen merkityille seuraajille (13:16,17). Karitsa, joka luvussa 5 katsottiin arvolliseksi aukaisemaan kirjakäärön, ja joka luvussa 7 ottaa vastaan taivaan joukkojen palvonnan, seisoo nyt voittajana Siionin vuorella.
Mielipiteet ovat jakaantuneet siitä, keitä nämä sataneljäkymmentäneljä tuhatta ovat. Joidenkin mielestä kyseessä on sama ryhmä kuin luvussa 7 (7:4). Voidaan sanoa, että nämä vastaavat enemmän sitä lukematonta joukkoa, joka mainitaan luvun 7 loppupuolella. Ei ole todennäköistä, että kyseessä olisi jokin hengellinen valioryhmä. Luku viitannee pikemminkin koko Jumalan seurakuntaan.

Autuas se, joka tämän toisille lukee, autuaat ne, jotka kuulevat nämä ennussanat ja ottavat varteen sen, mitä tähän kirjaan on kirjoitettu, sillä hetki on lähellä. (Ilm.1:3 )

"Siionin vuori" oli yleensä yhdistetty jumalalliseen vapautukseen (Jooel 3:5), mutta tässä lienee kysymys taivaallisesta Siionista. (Hebr 12:22 ja Gal 4:26 )

Ääni, jonka Johannes kuulee on kuitenkin taivaallinen ääni, vaikka sitä ei erikseen sanota. Ääni on tehnyt hänee voikakkaan vaikutuksen. Ääni on voimaksas, mutta se on sointuva ja miellyttävä.

Luku 14 yhteenveto

Seuraavaksi: Verellä ostetut