Kärsimysviikon keskiviikko
Eikö Jeesus lopeta koskaan, ajatteli Pietari. Koko
keskiviikkopäivän Jeesus jaksoi opettaa kansaa ja
heitä.
Hän puhuu kuolemastaan meille selkeästi ja kansalle
ja fariseuksille vertauksin. Olen tässä nyt ihan
ymmällä, kun ulospäin Jeesuksesta ei voi päätellä,
mitään pelkoa ja kuitenkin ilmassa on jokin outo
salaperäisyys.
Pietari oli toiminnan mies. Hän tahtoi toimimalla
niin kuin aina ennenkin poistaa tuon kiusallisen jännitteen
ja pelon tulevasta.
Kun Jeesus piti tauon Pietari kysyi: "Missä
tahdot syödä pääsiäisaterian? Minne menemme
valmistamaan sen?"
Jeesus katsoi Pietariin ja Johannekseen sanoen:
"Menkää kaupunkiin. Teitä vastaan tulee siellä
mies, joka kantaa vesiruukkua. Seuratkaa häntä." Luuk. 22:8
Viikon aikana oli tapahtunut niin monta asiaa, etteivät
he tarttuneet Jeesuksen sanoihin, etteihän kukaan
mies kanna vesiastiaa. Se oli todella, niin
poikkeavaa Jerusalemissa, että se huomattaisiin.
Mutta oli yksi ryhmä, joka voi näin tehdä
essealaiset. Heidän yhteisönsä muodostui pelkästään
miehistä.
Tämä yhteisö tunnetaan myös Qumranin yhteisönä.
Jos nyt ihmettelemme, että muodostuu uusia puolueita
ja uusia uskonnollisia ryhmiä, niin on syytä
muistaa, että niitä on aina ollut ja tulee olemaan.
Ei siis mitään uutta auringon alla.
Essealaiset olivat erikoislaatuinen uskonnollinen
puolue eli veljeskunta, essealaisten liitto, joka oli
perustettu n. 100 eKr. Se oli toiminnassa Jerusalemin
hävitykseen saakka.
Essealaiset noudattivat ankarammin kuin muut
vaelluksessaan leeviläistä puhtautta, vetäytyivät
askeettisena ja eskatologisena veljeskuntana syrjään
julkisesta elämästä, perustivat salaseuroja ja
elivät yksinäisissä seuduissa, mm. Kuolleen meren
luoteisrannikolla.
On todettu 1951-56 suoritetuissa kaivauksissa, että
Qumranin luostari oli essealaisten käytössä. Siellä
heillä oli yhteisasunnot ja yhteisomaisuus, he
harjoittivat maanviljelyä, karjan ja mehiläisten
hoitoa sekä käsiteollisuutta, pukeutuivat
yksinkertaisesti, eivät syöneet lihaa ja joivat
vain vettä.
He olivat ankarampia lain noudattajia kuin
farisealaiset.
Mutta on mahdollista, että Jerusalemin temppelin hävityksen
jälkeen useat essealaisista liittyivät
kristinuskoon ja antoivat aiheen sen askeettisen
suunnan syntymiseen.
Näin paastonajan lopulla on hyvä muistaa ettemme me
ansaitse paastolla ja asketismilla tippaakaan
parempaa pelastusta, mutta meidän lihamme eli
mielemme kyllä tarvitsee kuritusta.
Johannes ja Pietari lähtivät etsimään kaupungille
miestä, joka kantaisi vesiastiaa.
Siinä he muistelivat pääsiäisen sisältöä. Heidän
isä ja isoisä olivat kertoneet kuinka Jumala päästi
heidät pois Egyptin orjuudesta.
Pääsiäisjuhla asetettiin Egyptin esikoisten hävittämisen
ja israelilaisten vapautumisen muistoksi. Se sai
nimensä siitä, että kuoleman enkeli kulki niiden
ovien ohi (hepr. pesah ohikulkeminen), joiden pielet
oli sivelty pääsiäislampaan verellä, Juhlaa on
sanottu "happamattoman leivän juhlaksi" ja
"happamattoman leivän päiväksi", Sanaa pääsiäinen ei ole
käytetty ainoastaan juhlasta yleensä, vaan myös pääsiäislampaasta ja
pääsiäisateriasta.
Juutalaisten pääsiäinen on 14 p:nä niisankuuta ja
alkaa edellisenä iltana, kun kolme tähteä on
tullut näkyviin taivaalle.
Aattoiltana on ennen sitä on tehty suursiivous,
huoneitten seinät sivelty kalkilla valkoisiksi ja
kaikki romu poltettu.
Opetuslapset miettivät varmaan kaikkia niitä säädöksiä,
jotka juutalaiseen pääsiäiseen liittyi. Lammas oli
hankittava ja teurastettava temppelissä.
Jo tänään aaton aattona on kynttilän valossa
tarkastettava kaikki paikat etsien hapatusta, joka
juhlaksi on kokonaan karkotettava jokaisesta kodista.
Happamaton leipä muistuttaa kiireisestä lähdöstä
Egyptistä, jolloin ei enää ehditty hapannuttaa
leipätaikinaa.
Lähestyessään Siiloan lammikkoa Pietari ja
Johannes katselivat Öljymäen rinteitä, johon pääsiäisjuhlille
tulleet ihmiset pystyttivät telttojaan.
Ihmisiä virtasi heidän ohi. Moni kantoi vesiastiaa,
mutta pian heidän silmiinsä erottautui mies, joka
kantoi vesiruukkua Siiloan lammikolta.
Pietari tunnisti hänet erään talon palvelijaksi,
Essealaisilla oli tapana tulla viettämään pääsiäistä
itäosaan Jerusalemia
Pietarin ja Johanneksen huoli oli pois puhdistussääntöjen
osalta sillä essealaiset noudattivat pääsiäiseen
liittyviä tapoja tunnontarkasti.
Mies iloitsi myös, että Mestari halusi syödä pääsiäislampaan
heidän luonaan. Talon isäntäväki kuului Jeesuksen
ystäväpiiriin. Pietari ja Johannes johdatettiin ylähuoneeseen,
jonne opetuslapset kokoontuisivat pääsiäisaterialle.
Sali oli rakennettu kattoterassille. Siellä oli
matala U:n muotoinen pöytä. Mattoja ja patjoja oli
levitetty seinänvierille. Tapahtuihan ateriointi
puolittain maaten toisella kyljellä.
Illalla kuuden aikaan muutkin opetuslapset tulivat
paikalle. He riisuivat pölyiset sandaalit jaloista
ja niin...
... niin heillä ei ollut palvelijaa ja kukaan ei näyttänyt
suostuvan palvelijan tehtävään. Pietarin olisi pitänyt
huomata tämä, mutta pääsiäislampaan ja yrttien
ja muiden ruoka-aineiden hoitamiseen oli mennyt
kaikki huomio.
Ja muilla opetuslapsilla oli kiire valita itselleen
paikka läheltä Jeesusta.
Hetken opetuslapset väittelivät siitä, kuka heistä
olisi arvokkain. Silloin Jeesus asetti vasemmalle
puolelleen Johanneksen ja Juudas Iskariotin oikealle
puolelleen. Näin Johannes lepäsi Jeesuksen rintaa
vasten ja Pietarille jäi paikan pöydän toiselta
puolen eli hän huomasi joutuneensa palvelijan
paikalle.
Silloin tapahtui jotain outoa. Jeesus nousikin ennen
ateriaa ylös kietoi vyötäisilleen pyyheliinan ja
pesi opetuslasten jalat.
Pietari häpesi, hänhän oli juuri kiistellyt
toisten kanssa, kuka on suurin. Heistä ei kukaan
olisi halunnut asettua palvelijan paikalle. Niin
Jeesuksen tullessa Pietarin kohdalle tämä halusi
pelastaa nahkansa ja kunniansa ja kieltäytyi
huudahtaen
"Et ikinä sinä saa pestä minun jalkojani."
Jeesus vastasi hänelle: "Ellen minä sinua
pese, ei sinulla ole osuutta minun kanssani."
Joh 13: 9. Simon Pietari sanoi hänelle: "Herra,
älä pese ainoastaan minun jalkojani, vaan myös kädet
ja pää."
10. Jeesus sanoi hänelle: "Joka on kylpenyt, ei
tarvitse muuta, kuin että jalat pestään, ja niin hän
on kokonaan puhdas; ja te olette puhtaat, ette
kuitenkaan kaikki."
11. Jeesus tiesi, kuka hänet kavaltaisi, ja siksi hän
sanoi, etteivät he kaikki olleet puhtaita.
12. Pestyään heidän jalkansa Jeesus puki viitan
ylleen ja asettui taas aterialle. Hän sanoi heille:
"Ymmärrättekö te, mitä teille tein? 13. Te
puhuttelette minua opettajaksi ja herraksi, ja oikein
teette: sehän minä olen.
14. Jos nyt minä, teidän herranne ja opettajanne,
olen pessyt teidän jalkanne, tulee myös teidän
pestä toistenne jalat. 15. Minä annoin teille
esimerkin, jotta tekisitte saman minkä minä tein
teille. 16. Totisesti, totisesti: ei palvelija ole
herraansa suurempi eikä lähettiläs lähettäjäänsä
suurempi. 17. Kun te tämän tiedätte ja myös
toimitte sen mukaisesti, te olette autuaat.
Nämä sanat jäivät opetuslasten mieliin.
Olisivathan he ymmärtäneet kaiken ilman Jeesuksen
sanojakin, niin voimakas oli Jeesuksen antama
esimerkki.
Ymmärrämmekö me tämän viestin mitä Jeesus sanoi
Pietarille: Joka on pesty ei tarvitse kuin, että
jalat pestään.
Ihminen, joka on saanut uudestisyntyä Jumalan lapseksi, tarvitsee
vain poistaa sen, joka on likaantunut. Körttikansa käytti ajatusta;
pitää puhdistaa vain matkavaatteisen pölyyntyneet liepeet.
Palvelevaa rakkautta Jeesus oli heille opettanut ne
kolme ja puoli vuotta. Kärsivällisesti Jeesus sen
nytkin toi esille.
Samanlaista rakkautta Jeesus odottaa meiltäkin.
Miten sinä voisit tänä päivänä palvella lähimmäistäsi.
[ paluu ]