Rukous

HELLITTÄMÄTÖN RUKOILIJA

Anokaa, niin teille annetaan! Etsikää, niin te löydätte! Kolkuttakaa, niin teille avataan! Luuk. 7: 7

Matkoillaan Jeesus saapui kerran Foinikiaan, Tyyroksen rajaseuduille. Näiden seutujen asukkaat olivat sekakansaa (kanaanilaisia, syyrialaisia, kreikkalaisia ym.), jota juutalaiset halveksivat. Mutta täälläkin oli niitä, jotka uskoivat Jeesukseen ja turvautuivat hänen apuunsa.

Eräs kanaanilainen vaimo tuli Jeesuksen luo ja pyysi: Jeesus, Daavidin poika, armahda minua! Tytärtäni vaivaa ankara sairaus!


Mutta Jeesus ei vastannut hänelle sanaakaan. Silloin opetuslapset pyysivät: Päästä hänet menemään, sillä hän huutaa meidän jälkeemme!

Jeesus vastasi: Minut on lähetetty vain niiden kadonneiden lammasten luokse, jotka kuuluvat Israelin kansaan.

Mutta vaimo rukoili hellittämättä: Herra, auta minua! Jeesus halusi yhä koetella naista ja vastasi:  Ei ole sopivaa ottaa lasten leipää ja heittää penikoille.
Niin, Herra, nainen vastasi, mutta syöväthän penikatkin pöydän alla lasten muruja!

Oi vaimo, suuri on uskosi! sanoi Jeesus silloin. Tapahtukoon sinulle, niin kuin sinä tahdot!
Sillä hetkellä parani sairas lapsi.

Matt. 15: 21—28

 

Tälläkin lailla Jeesus vahvisti opetuslapsia rukoilemaan hellittämättä.

USKONTOKIRJANI MARTTI SIMOJOKI - JAAKKO HAAVIO - VILHO MYRSKY