Välimeren itäpuolella on pieni
maa, jonka alueesta enin osa kuuluu Israelin valtioon. Sen nimi on
Palestiina. Raamatussa sitä nimitetään Kanaanin maaksi. Me sanomme
sitä myös Pyhäksi maaksi. Tässä maassa syntyi Vapahtajamme, .Jeesus
Kristus.
Kartastamme löydät Gennesaretin
järven, Jordanin joen ja Kuolleen meren. Ne ovat Palestiinan
itäosassa. Maan keskiosa on kumpuilevaa ja vuorista ylänköä.
Välimeren rannikkoalue on alavaa tasankoa.
Rannikkoalue ja ylänkömaa on vanhastaan jaettu neljään maakuntaan.
Pohjoisimpana on Galilea. Etelään päin kuljettaessa tullaan ensin
Samariaan ja sitten Juudean vuorimaahan.
Eteläisin maakunta on Edom eli Idumea.
Osa Palestiinan alueesta on
karua, kuivaa ja viljelykseen kelpaamatonta. Monin paikoin maa
kuitenkin on kaunista ja hedelmällistä. Alkeellisesti muokatuista
pelloista saatiin jo Jeesuksen aikoina varsin hyviä satoja. Kumpujen
rinteillä oli tuottoisia viinitarhoja ja asuntojen lähettyvillä
hedelmäpuita. Nurminiityillä kulkivat paimenet karjoineen.
Gennesaretin järvi antoi elatuksen lukuisalle kalastajaväestölle.
Pienissä kaupungeissa ahertelivat käsityöläiset ja hyvinvoivat
liikemiehet.
Palestiinaan oli eri aikoina
siirtynyt asukkaita naapurimaista. Pääväestönä Jeesuksen aikana
olivat israelilaiset eli juutalaiset.
Juutalaisten puhekielenä oli
aramea. Se oli Jeesuksenkin
äidinkieli. Moni osasi myös kreikkaa. Juutalaisten muinaista
kieltä, hepreaa, ei enää käytetty puheessa.
Vain oppineet miehet sitä harrastivat. Sitä opetettiin kouluissa,
koska juutalaisten pyhät kirjat olivat hepreankielisiä.
Jeesuksen syntymän aikoina noin
kaksituhatta vuotta sitten Palestiina kuului suureen Rooman
valtakuntaan, jonka hallitsijaa nimitettiin keisariksi. Maata
hallitsi kuitenkin roomalaisten käskyläisenä Herodes-niminen
kuningas, jonka suku oli peräisin Idumeasta.
