|
|||||
| ETUSIVU | OHJELMA | AIHEET | HISTORIA | ||
|
Saban kuningarar Tämä kopio katoaa netistä 28.12. 2026 Kopitu kirjasta SEKALAINEN SEURAUNTA Mailis Janatuisen tekstistä SABAN KUNINGATAR Saban kuningatar on aina kiehtonut ihmisten mielikuvitusta. Kuka oli tuo salaperäinen nainen, joka tuli maan ääristä Salomoa kuulemaan? Juutalaiset pitävät häntä lumoojattarena, etiopialaiset taas uskovat hänen olleen keisarisukunsa esiäiti. Saban kuningaskunta sijaitsi Arabian niemimaan eteläosassa. Sen eksoottisissa puutarhoissa kasvatettiin yrttejä, joita tarvittiin mausteiden, hajuvoiteiden, suitsukkeen ja aromaattisten pihkojen valmistamiseen. Sabalaiset olivat merkittävä kauppakansa, jolla oli yhteyksiä paitsi Lähi-itään, myös Etiopiaan ja Intiaan saakka.
Tiede-lehti kertoi vuonna 2004 Sabasta näin: "Saban kuningattaren valtakunta ei ollut mikään paimentolaisyhteisö vaan vilkas bisneskeidas, jota antiikin historioitsijat ihastelivat. Kreikkalainen Strabon kuvaa maata paratiisimaisen hedelmälliseksi ja sanoo kuulleensa, että Saban pääkaupungissa Maribissa huonekalut ovat kultaa ja hopeaa ja huoneet on verhoiltu norsunluulla, kullalla ja jalokivillä," Ei siis ihme, että noita seutuja kutsuttiin Onnelliseksi Arabiaksi. 900-luvulla eKr. onnellista Saban valtakuntaa hallitsi nainen. Raamattu ei missään kiellä naista ryhtymästä maansa hallitsijaksi, vaikka se epääkin häneltä pääsyn perheen tai seurakunnan johtajaksi.
Elämän tarkoitusta etsimässä Saban kuningattaressa me voimme nähdä 3000 vuotta sitten lasikaton läpäisseen mahtavan naisen — ja kiihkeän totuuden etsijän. Kuningatar hallitsi "Onnellista Arabiaa", mutta itse hän ei ehkä ollutkaan onnellinen. Hänen sydämensä janosi näet vastauksia perimmäisiin kysymyksiin: miten maailma on syntynyt, mikä on elämän tarkoitus, miten ihmisen tulisi elää ja mitä hänelle tapahtuu kuoleman jälkeen? Näitä kysymyksiähän totuuden etsijät ovat pohtineet maailman sivu. Eikä kukaan osannut antaa kuningattarelle sellaisia vastauksia, joista tämän sielu olisi saanut rauhan.
Saban kuningattaren korviin oli kantautunut huhuja Salomon viisaudesta ja hänen uskonnostaan: Kun Saban kuningatar sai kuulla kerrottavan, miten Salomo oli tuottanut Herran nimelle kunniaa, hän lähti matkaan pannakseen Salomon koetteelle vaikeilla kysymyksillä. (1. Kun. 10:1). Kuningatar ei luottanut toisen käden tietoihin näin tärkeässä asiassa. Suunniteltu matka vaati aikaa ja rahaa. Kuningatar varasi mukaansa 120 talenttia (3,5 tn) kultaa ja myös hajusteita sekä jalokiviä. Mitään niiden veroista ei Israelissa ollut koskaan nähty.
Maailman ääristä Jerusalemiin Miltä tuosta ylhäisestä naisesta lie tuntunutkaan, kun hänen sydäntään polttaneet ongelmat saivat vihdoin ratkaisunsa, joka ikinen niistä!
Näin Saban kuningatar kommentoi näkemäänsä ja kuulemaansa isännälleen: "Totta se oli, mitä minä maassani kuulin sinusta ja viisaudestasi.7. Minä en uskonut niitä puheita ennen kuin nyt tulin ja näin kaiken omin silmin. Eihän minulle ole kerrottu tästä puoliakaan. Sinulla on viisautta ja kaikkea hyvää paljon enemmän kuin olin kuullut.8. Onnellisia ovat sinun vaimosi, onnellisia nämä palvelijat, jotka jatkuvasti saavat olla luonasi ja kuunnella viisaita sanojasi! (10:6-8.)
Onnellisen Arabian kuningatar julisti Salomon kuulijat onnellisemmiksi kuin omat alamaisensa. Niin, onhan se ihminen todellakin onnellisessa asemassa, joka saa kuunnella joka päivä totuudellista puhetta sen sijaan, että hänen pitäisi tyytyä propagandaan, skandaalijuttuihin ja valeuutisiin. Saban kuningatar suorastaan kadehti niitä ihmisiä, jotka saivat opiskella "Salomon yliopistossa". Hänkin olisi varmaan halunnut sen tehdä, jos hänellä vain olisi ollut siihen aikaa ja mahdollisuutta. " Kiitetty olkoon Herra, sinun Jumalasi, joka on mieltynyt sinuun niin, että on asettanut sinut Israelin valtaistuimelle. Koska Herra rakastaa ikuisesti Israelia, hän on pannut sinut kuninkaaksi pitämään voimassa lakia ja oikeutta." (10:9.) Näin kuningatar kiitti Herraa siitä, että tämä oli nostanut valtaistuimenne Salomon kaltaisen viisaan ja vanhurskaan miehen.
Saban kuningatar katseli Israelin kuningasta ja hänen hoviaan toisen kulttuurin silmälasien läpi. Hänen ylenpalttiset kehunsa ovat todistuksena siitä, että Salomolla oli kuin olikin enemmän viisautta ja rikkautta kuin kenelläkään muulla hallitsijalla tuohon aikaan.
Tuliko Saban kuningatar uskoon? Salomon usko teki sekin Saban kuningattareen syvän vaikutuksen. Raamatussa kerrotaan, että hän näki polttouhrit, jotka kuningas uhrasi Herran temppelissä (10:5). Pääsikö ulkomaalainen hallitsijatar siis temppelialueelle? Vai oliko hän ehkä kääntynyt Israelin uskoon; sehän ei olisi vaatinut häneltä mitään muuta kuin uskontunnustuksen? Jerusalemissa Saban kuningatar oppi joka tapauksessa tuntemaan perusasiat Israelin uskosta. Hänelle kerrottiin, että Herra kuulee pakanoidenkin rukoukset, jos he rukoilevat temppeliin päin kääntyneenä ja syntiuhriin turvaten (1. Kun.8:41-43) 41. "Myös voi tulla muukalaisia kaukaisesta maasta. He eivät ole sinun kansaasi,42. mutta he ovat kuulleet suuresta nimestäsi ja voimakkaasta ja pelottavasta kädestäsi, jonka olet kohottanut. Kun muukalainen tulee ja rukoilee tähän temppeliin päin kääntyneenä,43. niin kuule se asuinsijaasi taivaaseen ja tee niin kuin hän sinulta pyytää. Silloin kaikki maailman kansat oppivat tuntemaan nimesi, kunnioittavat sinua kansasi Israelin tavoin ja tietävät, että tämä rakentamani temppeli on pyhitetty sinun nimellesi. Voiko kuningatar olla rukoilematta Israelin Jumalaa tämän lupauksen kuultuaan? Luultavasti ei voinut. Ehkä hän tosiaan palasi kotimaahansa Herraan uskovana naisena. Miksi Jeesus olisi muuten maininnut hänen matkansa niin positiivisessa valossa? Lopuksi seurasi lahjojen vaihto. Kuningatar antoi Salomolle tuomansa aarteet, ja Salomo puolestaan antoi vieraalleen kaiken, mitä tämä vain pyysi. Olisiko noiden lahjojen joukossa ollut myös jokin Mooseksen kirjakäärö?
Päättele itse
Ennakkokuva Messiaasta Tuhat vuotta myöhemmin Itämaan tietäjät lähtivät hekin kaukaisesta maasta tuomaan lahjoja Juudan kuninkaalle: kultaa, suitsuketta ja mirhaa. Ero noiden kahden kuninkaan olosuhteissa oli kuitenkin valtava: Saban kuningatar näki 'Salomon kaikessa loistossaan"; tietäjät taas köyhän töllin lattialla konttailevan pienokaisen. Silti he uskoivat hänen kuninkuuteensa.
Jeesus kommentoi Saban kuningattaren vierailua näin: "Etelän kuningatar herää tuomiolle yhdessä tämän sukupolven kanssa ja langettaa sille tuomion. Hän tuli maan ääristä saakka kuulemaan Salomon viisautta, ja tässä teillä on enemmän kuin Salomo! " (Matt. 12:42.)
Saban kuningattaren uskoa Salomon viisauteen osoittaa se, että hän jätti kaiken ja lähti pitkän ja hankalan matkan päähän tätä kuulemaan. Jeesuksen aikalaisten epäuskoa taas osoittaa se, miten hauvat heistä kääntyivät hänen seuraajikseen. Entä meidän sukupolvemme? Eikö etelän kuningatar tule meillekin tuomioksi? Jo tuhat vuotta maassamme on saarnattu Jeesuksen sanoja, mutta meidän sukupolvemme hylkää ne satuina tai suorastaan vaarallisena vihapuheena.
Jeesus on viisaampi kuin Salomo. Hän on rikkaampi kuin Salomo. Hän rakastaa kansaansa enemmän kuin Salomo omaansa. Hän rakensi paremman temppelin kuin Salomo — temppelin, jossa koko maailman synnit sovitettiin. Sinunkin syntisi, hyvä lukijani.
Onnellisia olivat ne ihmiset, jotka saivat kuulla Salomon viisautta. Mutta vielä onnellisempia olemme me. jotka saamme kuunnella Jeesuksen viisautta. Eikä meidän tarvitse edes lähteä maan ääriin sitä kuulemaan. Riittää kun avaamme Raamattumme ia luemme tai kuulemme sitä. +Mailis Janatuinen analyysi kirjasta SEKALAINEN SEURAKUNTO OLISITPA OLLUT MUKANA |
|||||
© AuraNET Päivitetty 01.11.2026 |
|||||