Kirja kertoi varmaan monen vaimon
ajatuksia ajoilta, kun miehet olivat sodassa. Ja varsin
järkyttävällä tavalla tuli ilmi monen muunkin nuoren miehen kokemus
siitä, kuinka rintamalla mielikuvitus ja kotiongelmien kaukaisuus
romantisoivat tulevaisuutta heidän mielissään. Kotiuduttua ei
ollutkaan eväitä alkaa elämään normaalia perhe-elämää.
Olisiko tuossa tämän meidän polvemme vääristynyt malli miehen ja
naisen välisestä kanssakäymisestä; suomalainen mies ei puhu eikä
pussaa. Voihan tuo malli olla pidemmän ajankin perintöä. Ehkä hieman
pitkästyttäviä olivat ne Armaksen kirjeet sotahommista, kun niitä
oli niin paljon.
Kaiken kaikkiaan kiinnostavaa luettavaa. Risto N.
Kirja oli mielenkiintoinen,
varmaankin johtuen osittain iästäni. Sota-ajan vaikeudet
kotirintamalla olivat mielenkiintoista luettavaa. Aina törmään
siihen tosiasiaan, ettei enää ole sukulaisia, joilta voisi asioista
kysellä. Harmittaa, ettei tullut aikoinaan kirjoitettua muistiin
mummon eikä äidinkään ajatuksia ja muisteloja. Ennemminkin muistan
vähän harmitelleeni heidän palaamistaan aina evakkotaipaleen
tapahtumiin. Nyt kyllä sen jo ymmärtää, kuinka tärkeä elämänvaihe se
heille oli, äitini oli 20- ja mummo vajaa 40-ikäisiä. Huh huh,
ajattele tämän ajan ihmisiä tuon ikäisinä, selviäisivätköhän!!?
Tällaisia ajatuksia Leenan kirja herätti. Kirjaa oli helppo lukea,
mutta välillä kaipasin kirjeitä myös kotirintamalta. T. Raili
Olen todella iloinen, että olet tehnyt tämän kirjan.
Jatkossakin varmasti tilaan sitä vielä. Kiitos lukukokemuksesta, joka on
tavattoman arvokas. Antoi paljon sellaista tietoa, mitä ei vastaavasta
ajasta ole saanut muualta. Siunausta kirjoittamiseen edelleen! Une T
Kirja-arvostelu Uusi Tie lehdessä
Kirjan
arvostelu Keskipohjanmaa lehdessä